Tervehdys

Tiitiäisen alettua nukkua ehyitä öitä, olen nyt useampana aamuna peräkkäin herännyt ennen häntä. Lieneekö valostuneilla aamuilla myös vaikutuksensa asiaan?
Tänä aamuna tein aurinkotervehdyksiä. Aika kankealta tuntui pitkän tauon jälkeen, mutta hengitys sentään pelasi!

Totisesti, aurinko, olet tervetullut näiden pilvisten ja lumentäyteisten päivien jälkeen!

Runokilpailu

Tänä aamuna Tiitiäinen nukkui minua pidempään. Pienen nukkuessa osallistuin Hannen blogissaan vinkkaamaan Helsingin Sanomien runokilpailuun. Taidanpa esittää omani täällä sitten, kun kilpa on ohi :)

Vielä kerkeää mukaan, siis huomiseen saakka.

INTRO - ihmettelyä

Niin vakavasti
arvokkaasti viisaasti sulokkaasti
pieni vieraani kysyy

Saanko katsella simpukoitasi
onko sinulla japanilaista simpukkaa

ja hän kysyy myös
simpukkain ja meritähtien
anatomisista ominaisuuksista

Vastaan minkä osaan
ja minussa puhkeaa syvä ilo
ja mieltymys tähän vieraaseen
joka ei kysy

mihin näitä voi käyttää
miksi olen kerännyt simpukoita
mitä hyötä niistä on

- Kyllikki Villa

Kyllikki Villa. Kuva HS.fi


En oikein itsekään tiedä, mitä tämä uusi blogi tulee pitämään sisällään. Jotain minusta. Minun juttuja. Varmasti siis myös paljon lasta ja äitiyttä, kätilöyttä, runoutta, valokuvia... sitä sun tätä. Ehkä voisin opetella kirjoittamaan lyhyemmin, niin ehtisin useammin?

Aiemmin en ole tykännyt kerrata lainattua, koska miksi kirjoittaa uudelleen sellaista, mikä on jo kirjoitettu? Monesti jotain runoa/tekstinpätkää googlettaessani sitä ei kuitenkaan löydy. Ehkä runous ei ole vielä vallannut internetiä (tarpeeksi). Ja muutenkin, joskus joku on osannut pukea riisutun ajatuksen niin istuvasti, ettei paremmasta väliä. Siksi tämä aloitukseksi, tuntui siltä.


Taitoa ihmetellä, löytää ilo pienestä, sitä me kaikki tarvitsemme.

TERVETULOA!