Palaan tänne varkain, kesän ollut kateissa ja kauemminkin.
Kun palaan, ovat vastassa vanhat ystävien kasvot. Vaan en tiedä, tavoittaako kenkään katse minua?
Tässä välissä on vaihtunut kaupunki. Kaupunki, joka on ystäväni, mutta jossa ei ole yhtään ystävää. On perhe, ja uutuus.
Myös syys on uus:
työ vaihtuu
mies vaihtoi opiskelijasta työhön
lapsi aloitti päiväkodin
Tänään tupsahti luukusta kansalaisopiston esite. Taas valinnanvaikeus, kun ei voi kaikkea saada: laulua, maalausta, joogaa. Ei ole aikaa
työssä käyvällä
perheenäidillä
tuohon kaikkeen
Maalaan, luulen
ehkä joogaan
lapselleni laulan.
"Mä haluaisin et sä olisit meidän äiti, kun sulla on niin kaunis ääni. Mä pidän sun äänestä." Sanoi kerran hoitolapseni.
Ihana kuulla sinusta pitkästä aikaa! :) Vasta pari iltaa sitten mietin, että mitähän teidän perheellenne nykyään kuuluu. (Ja heti aloin miettiä, olemmekohan nykyään samassa kaupungissa, sillä meillekin tuli juuri kansalaisopiston esite, kunnes hoksasin, että varmaan koko Suomi plärää näinä päivinä mokomaa... :D)
VastaaPoistat. Hän joka ennen kulki nimellä Tii, Ninjan ja Bilbon (ja aika pian kai myös Poirot'n) äiti.
Rouva Lemon! Vai minulle aina Tii?! Onpa mahtavaa tulla nähdyksi täällä :) En usko, että olemme samassa kaupungissa. Samoina päivinä varmaan noita jaellaan ympäri maata ;) Ja oi, olettepa hedelmällisiä <3 Kuullaan!
VastaaPoista